Tänään sai rauhassa laittautua ja sit suunnattiin Tampereelle, jonne mun melkein koko perhe (-sisko ja veli) huomisten Kiran rippijuhlien vuoksi. Päätettiin siis lähtee yhdessä syömään ja päädyttiin kehuttuun Stefan`s Steakhouseen, joka sijaitsee Tampereen keskustassa Kehräsaaressa.
Isä aluks valitti, et hinnat korkeet, mut se nyt elää vieläkin noita Usan aikoja ja usassa safka ravintolassa tosi edullista. Mut melkein normi suomalaisessa pihvipaikassa pääruuasta saa pulittaa sen 25-30e (kunnon pihviateriasta), ettei nyt mielestäni ihan taivaissa kuitenkaan hinnat pyörineet.
Itse otin härän ulkofilepihvin (medium, aina!) punaviinikastikkeella ja parmesanranskalaisilla. Oli törkeen hyvää! Jälkkäriksi haettiin sit Koskipuiston kioskilta jäätelöt ja käveltiin pitkin Tampereen katuja Tuomiokirkon kautta. Itse oon asunut 2 vuotta ihan siinä Tuomiokirkon takana, joten paljon hyviä muistoja noihin paikkoihin liittyy < 333
Samalla reissulla käväistiin Selectedin kaupassa, kun olin laittanut sinne varaukseen paljettipaidan. Janin piti tulla makutuomariksi sanoon kumpi koko (38 vai 40) olis sopivampi mulle, mut koska se vaan öiris koko kauppareissun ajan, menin kysyyn myyjältä. Pitäis välillä enemmän kysyä myyjän mielipidettä, varsinkin vähän kalliimmissa ostoksissa. Ja välillä kaverin tai sukulaisenkin mielipide voi olla "hutera" (eri maut, mielipiteet, ym.). Itse olin koon 40 kannalla, kun se istu kuitenkin paremmin, vaikka oli melko lörttö (mutta näin isonkokoisena neitinä toi 38-koko aina miellyttää omaa mieltä). Myyjäkin oli samaa mieltä, jaa koon 40 paita lähti mukaan. Tota voi helposti (en itse, vaan delegoisin homman jollekin muulle) kaventaa takaa tarvittaessa. Noi Selectedin vaatteiden koot on muutoinkin vähän kiikunkaakun mulla. Normisti oon enemmänkin kokoo 40-42/M-L, kun täällä 38-40/S-M. Tavallaan nihkeetä, kun joka putiikissa pitää itse tiedostaa, et on mahdollisesti aivan eri kokoa, kun muualla. Hennesissä taas oon selkee 42 kokoinen.
hemmetin huono kuva, vittu. |
kuva |
Tän päivän lookin selkee juttu oli huulipuna. Pukeuduin tiedostaen tummiin sävyihin, enkä laittaut lähes ollenkaan koruja, sillä mun juttu oli lilan punainen kirkas huulipuna. Velikin heti ruokapöydässä kommentoi tuijottaen, et "noi sun huulet on jännät" (positiivisella tavalla). Mä rakastan huulipunia ja nillä saa niin mahtavan efektin asuun kun asuun halutessaan. Kunhan muistaa, ettei muun meikin tarvitse olla voimakas. Itsekin koko ajan tuijotin peiliin, ettei mun aurinkopuuterit tulleet liian tuhdisti esille, ettei musta tuu nukkemaistafiilistä.
tässä olis ollut mun värivaihtoehdot tälle päivälle. |
keskimmäiseen minä päädyin. Mikä sun mielestä paras? |
Tosi ihana tuo paita, jonka olet ostanut. Kimallus on pop :)
VastaaPoistaon! POP-POP-POP! ;D
Poistatoi on aika tumman puhuva paita, niin musta se passaa enempi syksyyn, mut miksei kimalluksennsa ansiosta kesäänkin. Kokeilin tota farkkujen kaa, ja se sopii hyvin myös arkeen :D Pitää vaan "uskaltaa" laittaa jotain noin BLINGiä päälle arkena.